Tammikuussa 2025 pantiin vireille 381 konkurssia, mikä on 83 enemmän kuin vuotta aiemmin. Konkurssien määrä oli kuukausitasolla suurin sitten lokakuun 1997. Erityisesti pienyritysten konkurssit ovat lisääntyneet, ja kaksi kolmasosaa tammikuussa konkurssiin haetuista yrityksistä oli yhden hengen yrityksiä. Palvelualat, kauppa ja rakennusala kärsivät vaikeasta taloustilanteesta tällä hetkellä eniten.
Nykyisellä tahdilla konkursseja voi kertyä ennätysmäärä vuoden loppuun mennessä. Vaikka konkurssien määrä vaihtelee kuukausittain, luvut osoittavat selvästi, että yksin- ja pienyrittäjät tarvitsevat nykyistä enemmän tukea. Taloustilanteen haasteita eivät ole helpottaneet historiallisen suuret arvonlisäverokorotukset eivätkä merkittävät kotitalousvähennyksen heikennykset.
Nyt olisi viimein aika keskustella myös siitä, miten konkurssiin liittyvää stigmaa voidaan purkaa ja miten konkurssin tehneitä yrittäjiä tuetaan uuteen alkuun. Vaikka konkurssilainsäädäntöä on vuosien varrella paranneltu parempaan suuntaan, yhä edelleen konkurssiin liitetään häpeää.
Koskaan ei saa syntyä tilannetta, että yksilö ajautuu toivottomuuteen
Yrittäjälle konkurssi ei merkitse ainoastaan lakisääteistä menettelyä, jossa velallisen ja velkojien taloudelliset suhteet selvitetään, vaan yrittäjälle tuossa hetkessä on kyse koko elämäntavan menettämisestä. Ilman riittävää tukea ja näkymää tulevasta, tämä synkkä tilanne saattaa valitettavasti johtaa jopa niin traagiseen seuraamukseen kuin 90-luvun laman aikana yrittäjien itsemurhien lisääntymiseen.
Laman aikana konkurssin tehneitä yrittäjiä kohdeltiin epäoikeudenmukaisesti, ja moni päätyi ahdistuksen keskellä riistämään hengen itseltään. Politiikkojen anteeksipyynnöt laman uhreille olivat vähäinen lohtu yrittäjien ja heidän perheidensä kokemasta syvästä kärsimyksestä.
Historian virheitä ei yksinkertaisesti saa enää koskaan toistaa. Yrittäjiä on tuettava niin, ettei kukaan menetä terveyttään tai toivoaan konkurssin edessä. Epäonnistuminen ei saa olla loppuelämän kohtalo vaan parhaimmillaan uuden kestävämmän toiminnan alku.
Konkurssin jälkeen jaloilleen pääsyä tulee helpottaa
Vaikka aloittaville yrittäjille on tarjolla laaja valikoima julkisia palveluita, konkurssin kohdatessa avun saanti käytännössä katkeaa. Konkurssi on monivaiheinen ja henkisesti kuormittava prosessi, joka vaatii asiantuntija-apua. Tuen tarjoaminen ei saa rajoittua vain alkaville ja toiminnassa oleville yrittäjille, vaan tarvitaan yhtä vahva tukiverkosto niille, joiden yritystoiminta päättyy. Yhteiskunnan etu on varmistaa, että yrittäjät saavat tukea kaikissa yrityksen elinkaaren vaiheissa, myös lopettamisen hetkellä.
Meidän on helpotettava uudelleen nousemista konkurssin jälkeen. Konkurssiin päättyneestä yritystoiminnasta kumpuava osaaminen ja kokemus ovat arvokasta pohjaa uuden yritystoiminnan aloittamiselle. Uuden yritystoiminnan käynnistämisen tulee olla entistä nopeampaa ja sujuvampaa. Verottajalta tulee poistaa oikeus evätä uuden yrityksen ennakkoperintärekisteriin merkitseminen, kun konkurssiin ei liity väärinkäytöksiä eikä yrittäjällä ole liiketoimintakieltoa.
Yhteiskunnassa, jossa uskalletaan yrittää ja uskalletaan myös epäonnistua, on tilaa uusille ideoille ja innovaatioille. Yrittäjyyden vahvuus syntyy kokeilevasta ja monimuotoisesta ajattelutavasta, jossa uudistusta haetaan aktiivisesti.
Konkurssi ei ole häpeä. Nyt, jos koskaan, on tärkeää käydä konkursseista avointa keskustelua, jotta yksikään yrittäjä ei enää joutuisi kantamaan häpeän taakkaa.
