Työllisyyden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan vahvempaa yhteistyötä kaupungin, oppilaitosten ja yksityisten yritysten välillä. Työllisyyden edistäminen ei voi olla saarekkeina toimivaa erillistä toimintaa. Tarvitsemme suorempia väyliä työelämään työttömien työnhakijoiden tueksi. Työllisyyspalvelut on saatava vahvemmin integroitua suoraan työelämän tarpeisiin ja käytännön tilanteisiin.
Oppisopimuspaikkojen lisääminen mahdollistaa ammatillisten osatutkintojen suorittamisen tai kokonaisten tutkintojen hankkimisen. Työpajatoiminta ja ryhmävalmennukset vahvistavat yksilöiden minäpystyvyyden tunnetta ja toimijuutta, erityisesti heidän, jotka eivät ole vielä löytäneet omaa polkuaan. Palkkatuen vahvempi hyödyntäminen tukee osatyökykyisten ja nuorten työllistymistä. Lisäksi kesätyökokemuksia nuorille on mahdollistettava enemmän, esimerkiksi kesäsetelin käytön laajentamisen ja kesäyrittäjyysohjelmien avulla. Kesätyökokemuksella on tärkeä rooli nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja työelämätaitojen oppimisessa.
Ei myöskään riitä, että tunnemme työnhakijoiden työllistymisen esteet ja palvelupolut vaan meidän täytyy pystyä ymmärtämään myös yrittäjien ja työnantajien esteitä rekrytoinneille. Suomessa yksinyrittäjiä koko yrityskannasta on n. 65% ja yrityksistä n. 93% on alle 10 hengen yrityksiä. Tulevaisuuden työpaikat syntyvät pk-yrityksiin ja yrittäjyyden kautta. Työllisyyspalveluissa tulee olla vahvempi yrittäjyyden osaaminen.
Työttömyyden taustalla voi usein olla monia esteitä, kuten mielenterveysongelmia tai taloushaasteita, jotka vaativat moniammatillista palvelutarjontaa ja tukea. Häpeänleimat näiden asioiden ympäriltä on lopullisesti murrettava. Kenenkään ei tarvitse jäädä yksin mielenterveyshaasteiden tai talousongelmien kanssa.
